Oktoberfestin trendit 2016

Viimeistä Oktoberfest-viikonloppua viedään! Aika luoda katsaus viimeiseen kahteen viikkoon ja kertoa tämän vuoden trendit. Viime vuonna olivat kukkamekot ja pitsiessut selkeästi uutuus (klikkaa postaus), vuonna 2014 taas kaikilla oli kukkaseppeleitä päässä (klikkaa). Mites nyt?

Tänä vuonna ei mielestäni ollut mitään selkeää trendiä. Lehdet ennustavat perinnepukujen katoamista Oktoberfesteiltä. Puvuthan eivät ole olleet suinkaan aina kaikilla päällä, vaan se tuli vasta 2000-luvun puolella. Tänä vuonna eivät perinnepuvut mitenkään olleet katoamassa, melkein päinvastoin. Sellaisia turistien halppisversioita kankaisine ”nahkahousuineen” ei ollut niin paljon näkyvissä, vaan suurimmalla osalla oli ihan kunnon vaatteet. Toisaalta turisteja ei ollut niin paljon viime vuosiin verrattuna, joten kai ne jotka tulivat, halusivat myös panostaa.

Hiuksissa löytyi kyllä kukkia, mutta uutuus se ei enää ollut. Mutta katsokaa nyt näitä leidejä! Nättejä kuin mikä!

2016-10-011

Lettikampaukset kuuluvat oleellisesti Oktoberfest-tyyliin. Tänä vuonna oli paljon sivulettejä Frozen-tyyliin.

2016-10-01

Hatut olivat mukana kuvioissa, kuten aikaisemminkin. Perinteisen baijerilaisen miehen hatussa on tupsu, johon ei missään nimessä saa koskea. Minä pidän sulkatyylistä ja ajattelin ensi vuonna varastaa idean hiuksiin. Minun päässäni hattu ei näytä hyvältä, mutta jotain koristetta pitää tukkaan tällätä.

2016-10-012

Oktoberfesteille ovat jalkautuneet näemmä partamiehet, joilla on nuttura tai ponnari. Järkyttävän hyvännäköisiä nahkahousuissaan!

2016-10-013

Oktoberfest-jutut jatkuvat vielä seuraavissa postauksissa!

 

 

 

 

 

Mainokset

Flamingo-bileet

Työkaverillani oli 30-vuotispippalot. Hän on yleensäkin erittäin positiivinen ja iloinen persoona, mutta ihan tätä en odottanut kuitenkaan. Teemana oli Flamingo!

2016-8-291

Ihan hyvinhän trooppinen teema sopi Münchenin kuumaan iltaan. Pieni kuppila oli vuokrattu kokonaan yksityiskäyttöön, siellä oli fingerfoodsia ja drinkkilippuja. Voin kertoa, että niitä lappusia hiukkasen saksittiin työkaverin kanssa myös toimistoaikaan…

IMG_3500

Leikkiflamingosta en nyt saanut kuvaa enkä myöskään työkaverin miehen flamingo-paidasta, mutta kaikki oli viimeisen päälle mietitty. Aloin sitten muistelemaan, että miten minä olen kolmikymppisiäni juhlinut. Ei tuu sitten yhtään mitään mieleen… Tokkopa tein mitään erikoista.

Tyttären juhlat olen kyllä koristellut teeman mukaisesti, mutta että aikuistenkin juhliin saa paneutua. Kysymys kuuluukin näin 9-vuotiaan äitinä: mitä ne aikuisten juhlat on?? Ei oo kyllä tässä huushollissa näkynyt.

Proseccoa aasialaisessa ravintolassa

Viinin tilaaminen aasialaisessa ravintolassa voi olla aika riskaabelia hommaa. Aasialainen ruoka ja olut kyllä kuuluvat mielestäni yhteen, mutta take away -paikassa hyvän valkkarin saamisesta en kyllä menisi takuuseen…

Kun Saksassa istutetaan 10 naista pöytään, on luonnollinen valinta italialainen kuohuviini. Prosecco taitaa olla Saksan kansallisjuoma. Ruokakaupoissa hyväkään pullo ei paljoa maksa ja jos haluaa halpiskuoharia drinkkien pohjaksi, parilla eurolla löytyy useampaa sorttia. Prosecco ja saksalainen sopivat yhteen.

IMG_3065

”Onko teillä proseccoa? Emme ole varsinaisesti syömässä, mutta lasillinen maistuisi.” Thai-nainen katsoo hämmentyneenä kymmenen naisen joukkoa. ”En ole varma, pitää käydä katsomassa…” Kun sanomme tilaavamme samantien kolme pulloa, näkyy paniikki tarjoilijan silmistä. Eihän aasialaisessa take away -ravintolassa kukaan juomia tilaa… Hän palaa takaisin hyvien uutisten kera. Yksi pullo löytyi heti!

Hymyilemme tyytyväisenä, mutta seuraamme baaritiskin kuhinaa kiinnostuneita. Seuraa nimittäin ongelma nro 2: talosta ei näytä löytyvän tarpeeksi kuohuviini-laseja! Kaapeista kaivetaan pölyyntyneitä laseja kiireellä ja pestään ne. Meille tuodaan eriparisia laseja pahoittelun kera. Ei se mitään, kunhan ei tarvitse olut-kolpakoista juoda.

Entäs ne muut pullot? Ensimmäinen pullo tasattiin 10 lasiin vikkelästi. Ongelma nro 3: ”Niin tuota, ne pitää olla vielä kylmässä”. Toinen pullo tuli pöytään jonkin ajan kuluttua melko viileänä, kolmas pullo oli kyllä kuitenkin enemmän kuin haaleaa ja neljäs pullo ei ollut jääkaappia nähnytkään. Kaikki kuitenkin meni illan mittaan parempiin suihin.

Tuli laskun aika. Kukaan ei ollut kysynyt pullon hintaa, joten arvuuttelimme laskun lopputulosta. Mitään hyvää proseccoa se ei kyllä ollut, Aldista saa tuollaisen pullon varmaan alle viidellä eurolla. Uskaltavatko silti pyytää yli 20 euroa pullolta??

Laskussa lukee 9,50€ pullo. Tirskuimme. Olikohan ne nyt ihan tosissaan? Olivat selvästi vetäneet hatusta tuon hinnan. Lisäksi olivat laskuttaneet yhden pullon vähemmän kuin mitä olimme juoneet. Kiitimme, annoimme hyvät tipit ja lähdimme.

Tästähän tulee meidän vakipaikka!

Maitojuhlissa

Sunnuntain kunniaksi kävimme Tyttären kanssa Olympia-puistossa Maitofestivaaleilla. Baijerilaista tunnelmaa, myyntikojuja, puhallinmusiikkia ja lopulta niitä lehmiäkin.

IMG_2831

Niin. Ehkä taas meni hieman överiksi perheessä, jossa oikeastaan yksi kolmesta syö maitotuotteita. Kojuista sai halvalla tuotepusseja, joten niitä tarttui mukaan parikin kappaletta. Pusseista tuli lähinnä erilaisia jugurtteja. Niitä syön siis seuraavan kuukauden.

IMG_2833

Jännin juttu tuli kylkiäisenä. Se oli sellainen muotti, että maitokahvin päälle tulee vaikka kaakaosta kuvio.

2016-06-06

Pitänee harjoitella… Nailed it.

Hyvää Faschingia!

Münchenissä on vietetty sunnuntaista lähtien karnevaaleja eli Faschingia. Kaupungin kävelykatu muuttuu partyzoneksi, jossa kiskat myyvät janoisille kaikkea oluesta shotteihin. Aikuiset ja lapset pukeutuvat naamiaispukuihin.

IMG_2013

Karnevaali ei ole suosiossa kuitenkaan koko maassa. Etelässä sitä juhlitaan kyllä sekä läntisessä Saksassa. Münchenissä Fasching-tiistaina kaupunki sulkeutuu puolelta päivin ja viimeistään neljältä ovat isotkin tavaratalot kiinni.

Aikuisten Fasching-juhlia on melkoisesti ja niihin panostetaan. Pieni kysely saksalaisilta työkavereilta paljastaa, että kollegoja on menossa ainakin All-white karnevaaleihin, Brasilia-teemaisiin bileisiin sekä juhliin, jotka pidetään kaupungin kalleimmassa hotellissa. Joka vuosi ostetaan uudet puvut ja mm. Martin esitteli ylpeänä kuvaansa Elviksenä. Vähänks kähee!

Saksalaisten intoa naamiaispukuihin en ole oikein koskaan ymmärtänyt. Ei kyllä tulisi kuuloonkaan, että Suomessa tapahtuisi vastaavaa. Mutta minullapa on teoria. Suomalaiset ottavat rehellisesti kunnon kännit. Keskiverto saksalainen ei sitä tee, vaan se koetaan lähinnä noloksi. Ehkäpä rooliasuun pukeutuminen antaa saksalaiselle luvan vähän höllätä ja hassutella, heittää estot pois samalla lailla kuin suomalainen humalassa.

IMG_2028

Saksalainen siis ”örveltää” peruukki päässä ja pari drinksua juoden. Hui!

Ison pomon puheilla

Sain kutsun naapuritiimin vetäjältä uudenvuoden juhlaan. He jättävät perinteiset pikkujoulut väliin, koska joulukuussa on niin miljoona muutakin tapahtumaa. Ihan fiksua sinänsä. Saksalaiset firman joulujuhlat ovat rauhalliset verrattuna suomalaisiin. Illallinen, viiniä juu, mutta kaikki ottavat kohtuudella. Pukukoodi rento. Meidän tiimi meni vielä joulumarkkinoille Glühweinia juomaan.

IMG_4036

Naapuritiimin uudenvuoden juhla oli parinkymmenen hengen illallinen ravintolassa. En tuntenut suinkaan kaikkia, pari assistenttia oli vain tuttuja. Sen verran tiesin, että taitaa tulla hyvin saksalainen ilta, koska meitä ulkomaanpellejä ei siinä tiimissä ollut. Ryntään myöhässä ravintolaan, tervehdin kätellen kutsun esittäjää ja…

…kappas, CEO oli tullut paikalle…

Firmassamme on 35000 työntekijää globaalisti ja päätoimistossamme on kolmisentuhatta. Tahtoo sanoa, että isoihin pomoihin ei niin vain törmätä, varsinkin kun meillä on 12 rakennusta käytössä. Saksalainen kulttuuri on lisäksi niin hierarkista, että pomoja herrotellaan ja kunnioitetaan, henkivartijat kulkevat mukana. Eli meni kyllä hiukka vaikeaksi olla siinä luonnollinen.

Päädyin Herra Isoherran kanssa samaan pöytään. Suomalaisuus osoittautui varsin käteväksi keskustelun aiheeksi. Suomalainen on tarpeeksi etäinen saksalaiselle, mutta ei liian eksoottinen. Kerroin talven pimeydestä, kesän valoisuudesta, pitkistä etäisyyksistä, hirvistä ja karhuista. Minulta kyseltiin autourheilusta, joulusta ja hyttysistä. Ihan hyvin se meni, kai. Tai mistä sitä tietää, kuinka paljon he minun tankerosaksasta ymmärsivät…

Kotona illasta kerrottuani oli Mies katkera. ”Taasko se tapahtui???” Perinne näköjään on, että aina kun Miehen kanssa ollaan töissä samassa firmassa, minä saan jonkinlaisen yhteyden isoon pomoon, hän ei. Auttaa asiaa, kun saa viinilasin käteen, ei ole työasioista kyse ja on kaukana pomopalkoista.

Maan matoset voittavat managerit kuus-nolla.

Seinämuistutukset

Meillä on eteisessä seinäkalenteri, johon on merkattuna kaikki vuoden tärkeimmät tapahtumat. On lomat, synttärit, pyhäpäivät. Vedän sen verran kotiinpäin, että kalenteri on tietysti müncheniläinen ”Münchner Jahreszeiten”. Kalenterissä on siis Oktoberfestin alkamispäivämäärä kätevästi jo merkittynä.

IMG_3973

Tuota kalenteria on vaan vaikea löytää – ainakin silloin kun minä havahduin asiaan. Meni sen verran tammikuun puolelle, että tunnolliset saksalaiset Hausfraut olivat jo käyneet tyhjentämässä varastot tavallisista kirjakaupoista. Löytyi onneksi netistä.

Istuskelin sitten yhden illan lattialla täyttelemässä kalenteria tälle vuodelle. Ups, anopin synttärit olin jo missannut. Ja Helin kanssa! Jos olisin fiksu, nämä päivämäärät olisivat kännykän kalenterissa, eikö? Ja hälyttävän muistutuksen kera. Muuten elämäni on kyllä melkolailla siellä kännykässä, mutta jotenkin synttärit ovat jääneet täysin sinne kirjaamatta.

Lupaus: sitten kun saan sen uuden kännykän hankittua, merkitsen kaikkien synttäritkin sinne. Onnea vaan Anoppi ja Heli näin jälkikäteen!