Taito kateissa

Nyt se on tapahtunut. Mojoni on kadonnut. Jos nainen ei saa ostettua mitään itselleen amerikkalaisesta ostoskeskuksesta, mitään ei ole enää tehtävissä!

Täällä eteläisimmissä osavaltioissa on sen verran miellyttävä ilmasto, että ulkoilma-ostoskeskukset ovat ihan varteenotettava vaihtoehto. Nytkin lämpötila on siinä 15-20 astetta. Kun Mies on töissä, kulutin aikaani ostarissa. Voin sanoa, että tuntui siltä, että olin ainoa, joka kipitti siellä kävellen kaupasta toiseen. Herran jestas, kyllähän seuraavaan kauppaan 10 metrin päässä pitää autolla siirtyä…

Mieli oli mennessä iloinen – mikään ei piristä mieltä niin paljon kuin visan vinguttaminen, eikös! Kuvittelin jo niitä Gapin ja Banana Republicin kassikasoja, mitä tulisin hotellille raahaamaan. Ain’t no way stoppin’ me!

Ja miten sitten kävi 4 tunnin tehokkaan kauppasurffauksen jälkeen? Tyttärelleni ostelin jotain tuliaisia. Itselle yhdet vaivaiset korkkarit. Oprahin lehti ja luomiväriä Sephorasta. Mitä tapahtui?!! Mikä minua vaivaa? Miksi shoppausjumalani ovat minut hylänneet??

Onneksi huomasin, että ostari jatkuu tien toisella puolella. Tänään siis sinne. Eihän se ole nainen eikä mikään, jos takaisin Jenkeistä tulee ilman isompaa matkalaukkua.