Aloitin tänään opiskelut. Rouva Kotirouva otti lusikan kauniiseen käteensä ja totesi, että jos työmarkkinoille yrittää taas päästä, pitää tietojaan päivittää.
En toki mitään tutkintoa enää tee, niitä minulla on parikin jo takataskussa. Nyt testaan, miten kurssi opiskellaan avoimen yliopiston verkko-opiskeluna. Jos se sujuu, mikäs siinä niitä pikkuhiljaa on suoritella.
Mielestäni ihminen ei ole koskaan valmis. Tässä informaatiotulvan valtaamassa maailmassa on ihan turha ajatella, että nyt riittää, koulut on nyt käyty. Uuden maailman avautuminen on mielestäni positiivinen kokemus, vaikka töitä pitäisikin sen eteen tehdä.
Toisaalta, onhan se masentava ajatus. Eikö sitä vois jo vähän relatakin joskus? Onko sitä pakko haastaa itseään, pahimmillaan koko loppuelämänsä?
Tässä sitä nyt sitten taas ollaan, kursseja suorittamassa. Sitä vois sen kunniaksi vaikka pukea haalarit päälle ja laittaa kotiviini käymään. Avata olut ja muistella sitä yhtä semiotiikan kurssia, joka ei meinannut millään mennä läpi. Kellarissa taitaa olla vieläkin gradun matsku jossain, uskaltaisikohan sitä vielä vilkaista?
Tai sitten ei.
Finn for life 
Opiskelu on kivaa ja jaan täysin ajatuksesi tuosta, että ihminen ei koskaan ole täysin valmis… Aloitin viime syksynä työni ohella opiskelemaan ihan uutta ammattia ja tutkintoa, vielä olisi 2,5 vuotta jäljellä. Enkä päivääkään ole katunut ja jokaisesta kurssista olen nauttinut!
Onnea opintoihisi!
Hui, Pia, sähän olet rohkea! Lähetän sulle täältä paljon hyvää energiaa opiskeluihisi!
Vaikka ihan tykkäänkin opiskella, niin mustakin on tavallaan kanssa masentavaa, että koko ajan pitäisi opiskella lisää. Masentavinta on myös se, että olen unohtanut suuren osan ensimmäisestä tutkinnostani, johon kuitenkin identiteetiltäni leimaudun. Aiheet olivat sen verran yleissivistäviä, ettei niihin paljon ole myöhemmässä elämässä tarvinnut palata. Sitten onkin tosi noloa, jos joku joskus vaikka illanviettokeskustelussa kysyy jotain ihan perustason juttuja, ja joutuu miettimään, että tosiaan, mitenkähän ne menivätkään…
Älä muuta, Ronja. Opiskelin aikoinani esim ranskaa ylipistotasolla. Ja muistanko enää kielestä mitään? En taatusti.