Keski-Euroopan ruuhkassa

Olimme elokuun puolessa välissä automatkalla eli siihen pahimpaan Keski-Euroopan ruuhka-aikaan. Suuntamme oli sama kuin aikaisemminkin eli Alppien yli kohti Italiaa.

IMG_3528

Elokuu on Keski-Euroopan lomakuukausi ja sen kyllä huomaa. Moottoriteillä suurinta hupia oli pongata eri maiden rekkareita. Kaikkialta muualta niitä olikin paitsi Pohjoismaista, jossa lomakausi oli jo ohi. Saksalaisia oli tietysti eniten liikenteessä.

IMG_3530

Pohjois-Italiaan mentiin tällä kertaa noin viidessä tunnissa, mikä oli nopeammin kuin uskoimmekaan. Autoon oli pakattu vettä, hedelmiä, raksuja, tabletti, lukemista ja CD’tä. Vuorilla kun mennään, ei ole radion kuuluvuus aina huippuluokkaa.

Mutta kyllä pohjalaisen silmä lepää vuoria silmäillessä. Ihmettelen, tottuvatko siihen maisemaan he, jotka siellä asuvat. Osaako sitä joka päivä arvostaa ja muuttuuko se arjeksi?

IMG_3532

Yksi kysymys minulla on: mistä ihmeestä niitä hollantilaisia autoilijoita oikein riittää??

3 thoughts on “Keski-Euroopan ruuhkassa

  1. Tunnen lukemattomia piemontelaisia, jotka suorastaan palvovat vuoria ja vuoristoelämää. Vuorille suunnataankin joka viikonloppu tai vähintään kuukausittain, vähän niin kuin suomalaiset mökille. Ne, jotka on muuttaneet laakeammille seuduille, haikaileivat nimenomaan vuorien perään…eli joku viehätysvoima niissä on ja pysyy, ainakin jos ei kärsi matkapahoinvoinnista kuten allekirjoittanut🙂

  2. Vuorimaisemat ovat kauniita lomalla, mutta meikäläinen saattaisi ahdistua, jos asuisi pysyvästi laaksossa. Minua ahdisti opiskeluaikana jo Jyväskylän vähäinen harju. Minä kaipaan taivasta, pilviä ja lakeutta. Oletan, että alppimaissa asujat kiipeilevät ja vaeltavat samasta syystä vuorilla: silmä kaipaa avaraa maisemaa.
    Sinulla oli yksi kysymys, minulla tällainen vastaus:
    Alankomaissa taivasta, pilviä ja merenrantaa riittää. Siksi kai kaikki hollantilaiset haluavat vuorille. Heillä ei ole metsääkään malttamatomimmat jämähtävät tähän rajan taakse Pfälzer Wald-vuorien metsiin vaeltelemaan ja leirintäalueille.
    Pitemmälle pyrkijät lähtevät Venlosta moottoritietä A 61 pitkin etelään ja jakautuvat Hockenheimissa A 5:lle Baselin tai A 8:lle Münchenin suuntaan. Siksi A 61 :n lempinimi on ”Holländerpiste” (hollantilaisten kiitorata/ajorata).
    A 61 vie meidän ohitse ja ohittelen tavallisesti hollantilaisten rekkojen kolonnaa ja huristelen henkilöautojen kanssa , loma-aikoina lisäksi asuntovaunujen ja matkailuautojen kanssa – välissä joku belgialainen tai luxemburgilainenkin.
    Riitäähän noita autoja , jos vaikka puolet hollantilaisista ovat matkalla Alpeille ja heistä puolet Baselin ja toinen puoli Münchenin kautta. 8,2 miljoonaa autoa:4 = 2,05 miljoonaa autoa.
    Kertovat, että saksalaiset puolestaan lomailevat mielellään hollannin rannoilla. No, tämä on tällaista, kun asuu 9 naapurimaan keskellä ja kaikki ajavat ja kuljettavat tavaraa tätä kautta pohjoisesta etelään, idästä länteen ja päin vastoin.😉

  3. Vastaus kysymykseesi: Kyllä niihin tottuu. Olen asunut nyt yli kuusi vuotta Norjassa, ja olohuoneen ikkunasta näkyy useampikin yli tuhatmetrinen töppyrä. Juuri muuttaneena niitä jäi katselemaan useampaan kertaan päivässä, ja sitten se tuijottelu jotenkin jää. Eli niihin tottuu.

    Mutta silti niistä edelleen ottaa kuvia hyvässä valossa, jos sattuu esim upea auringonlasku.🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s