Lapsen monikielisyys

Ohessa kirjoitukseni Rengas-lehteen (01-02 2016) kaksikielisyysseminaarin annista.

Kaksikielisyys

Münchenin suomalainen seurakunta järjesti lokakuun lopulla Kaksikielisyysseminaarin, jossa aiheita olivat mm. kielellinen kehitys kaksi- tai monikielisessä ympäristössä, monikielisyyden tukeminen, kokemukset monikielisestä arjesta sekä kasvatukselliset ja eettiset valinnat. Luennoitsijoina toimivat Maria Vuori, Katri Wessel ja Matti Nikkanen.

Tätähän me ulkosuomalaiset vanhemmat jatkuvasti pohdimme. Miten lapsemme pärjäävät, kun kotona puhutaan yhtä kieltä – tai useampaa – ja ympäristössä pitää pärjätä vallan toisella? Meneekö se lapsi sekaisin, onko sillä ollenkaan samat mahdollisuudet kuin natiiveilla, jääkö se hoono soomi ikuisesti päälle? Miten minä vanhempana voin tukea lastani?

Kaksikiellisyys on itseasiassa yleismaailmallisesti hyvin tavallista. Kahden kielen oppiminen on haasteellista, mutta ei ongelma.  Aivot ovat täysin kykenevät oppimaan kahden tai useamman kielen ja se on yhtä luontaista kuin oppia yksi kieli​. On kuitenkin havaittu, että kaksi- tai monikielisen lapsen aivot toimivat eri tavalla.

Kaksikielisen lapsen kielellinen kehitys etenee samassa järjestyksessä ja lähes samassa tahdissa kuin yksikielisen​. Voidaan sanoa, että kaksikieliset lapset tulevat yhdellä kielellä viestiviin lapsiin verrattuna noin 6 kuukautta jäljessä. 5-kuukautiseksi asti kaikki maailman lapset ääntelevät samalla tavalla, mutta sen jälkeen ympäristön matkiminen alkaa. Kriittinen kausi on noin 5 ikävuoteen asti ja tässä kehitysvaiheessa lapsi oppii erityisen herkästi kieliä.

Kaksikielisyyteen pitää nähdä vaivaa, se ei ole itsestäänselvyys. Lapsella pitää olla mahdollisuus käyttää kieltä autenttisissa tilanteissa sekä hyödyntää ja harjoitella kieltä vuorovaikutustilanteissa. Jos tuntuu, että lapsi ei ymmärrä, toista lauseita tai ilmaise asioita eri tavalla sen sijaan, että käyttäisit automaattisesti käännöstä. Ole systemaattinen ja puhu suomea, vaikka lapsi vastaisikin takaisin saksaksi. Kielten sekoittamista ei tarvitse pelästyä: se on vain merkki siitä, että lapsi käyttää kaikkia kielellisiä resurssejaan, jotta viesti tulisi ymmärretyksi. Seminaarin luennoitsijoiden sanoma oli, että lue, leiki, katso, keskustele suomen kielellä lapsen kanssa. Yksinkertaisesti käytä sitä paljon!

Henkilökohtainen ahaa-elämys tuli monikielisyyden määritelmän muuttumisesta. Kaksikielisyys ei ole siitä kiinni, oppiiko puhuja kummankin kielen jo lapsena ja puhuuko hän kumpaakin äidinkielisen puhujan tasolla. Minäkin olen siis virallisesti monikiellinen, koska arjessa puhun useampaa kieltä, vaikka saksani tuskin koskaan tulee olemaan täydellistä.

Pohjanmaan flikka on nyt rinta rottingilla! Kunhan sen tyttären hoonon soomen vain saisi korjattua oikeaan suuntaan…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s