Ulkosuomalainen ja rela ystävyys

Jenni Globe called home -blogista suhaisi muurahaispesää ja teki paljon jaetun postauksen ulkomaille muuttamisesta ja Suomeen jäävistä kavereista (linkki). Jokainen ulkosuomalainen tunnistaa tilanteen. Kun muuttaa pois Suomesta, oletuksena on, että kyllähän perhe ja ystävät tulevat usein käymään. Eihän minua unohdeta, vaan ilmaista majapaikkaa ja matkaopasta ulkomailla suorastaan hyödynnetään, eikö!

Ei.

IMG_329912 ulkosuomalaisvuoden aikana perhesuhteet ovat pysyneet hyvänä, sillä kerran vuodessa ainakin joku perheenjäsen jomman kumman suvun puolelta on meillä käynyt. Suomalaiset ystävät, jotka ovat luonamme käyneet, voidaan laskea yhden käden sormilla. Kyllä, aluksi sitä loukkaantui. Tämänkö verran minun ystävyyteni sitten merkitsi? Asiaa painottui myös Suomen päässä, jos yritin treffejä ehdottaa. Jos minä olen matkustanut sen tuhat kilometriä, etkö tosiaan voi tulla sitä kymmentä kilometriä vastaan, vaan jäät mieluuten olohuoneen soffalle?? Antaa olla.

Vuodet rauhoittavat ja antavat enemmän ymmärrystä. Elämä vaan tulee väliin. Ihmisellä on rajattu määrä lomapäiviä ja jos matkasuunnitelmat eivät suuntaa ulkosuomalaiskaveriin päinkään, niin sitten vierailut jäävät. Kyllä se ihminen joskus ajatuksissa käy, mutta harvemmin sitä arjen ahtaudessa tekee asialle mitään. Poissa silmistä, poissa mielestä. Ulkomaille muuttavan elämä muuttuu, mutta Suomessa elämä jatkuu. Ulkosuomalainen kaipaa vanhaa ystäväpiiriään, koska aikuisiällä uuden ystävyyssuhteen muodostaminen ei niin yksinkertaista ole. Se joskus unohtuu tuttuihin ympyröihin jääviltä.

Asenteeni on siis huomattavasti rennompi nykyisin. Kun olen lähdössä Suomeen, laitan ilmoituksen Facebookiin. Ne joita asia kiinnostaa, ottavat kyllä yhteyttä. Enää ei voi olettaa, että ystävyyssuhteet pysyvät samana, vaikka asuisi Suomessakin.

Ihminen muuttuu. Suhteet muuttuvat. Onneksi Facebookin ansiosta pysyy kärryillä täältä kauempaakin. Minulle Suomessa olon aikana riittää, että saan syödä äidin punaviinimarjapuskasta marjoja ja miettiä anopin kryptoja. Jos vanhoja tuttuja tapaa, se on plussaa.

Ota minut kiinni, jos saat. Jos ei onnistu, ei haittaa. Ehkä seuraavalla kerralla.

7 thoughts on “Ulkosuomalainen ja rela ystävyys

  1. Päivitysilmoitus: Kevään kuulumisia | Kalifornian auringon alla

  2. Tämä Norja on niin lähellä Suomea ja lentoliput niin halpoja, että ystävät ovat käyneet kylässä. Ei kaikki eikä ihan alvariinsa, mutta jonkin verran kuitenkin. Enkä ole asiasta ole ottanut mitään paineita – tulevat jos haluavat. Kaikki ovat tervetulleita.

    Itse olen kokenut enemmänkin ongelmana omat Suomen vierailuni. Saatan olla siellä muutaman päivän, ja jos on viisikin ystävää tavattavana, niin kiirettä pitää. Varsinkin jos jokaisen luona pitää käydä kylässä ja istumassa iltaa. Vaikka kuinka haluaisi ja olisi kiva tavata kaikkia, niin ei vain ehdi ja aina joku vähän loukkaantuu. Nykyään teenkin visiitit hyvin matalalla profiililla ja priorisoin perhettäni. Muita tapaan sitten jos ehdin ja toivon ymmärrystä🙂.

    Mutta kyllähän ulkomaille muutto väkisinkin muuttaa ystävyyssuhteita. Jotkut jäävät ja jotkut pysyvät välimatkasta huolimatta. Ja onneksi tosiaan on facebook, niin vähän pysyy kärryillä. Ei sitten pitkän tauon jälkeen tavatessa ole niin paljon päivitettävää🙂.

    • Minä pidän siitä kiinni, että joka päivälle ei ole Suomen lomalla ohjelmaa. Siitä nauttii, että saa olla vaan.

  3. Olipa hyvä, että joku oli pukenut sanoiksi sen, mitä itse en ollut ehtinyt vielä edes ajatella läpi. Tuttua, niin tuttua… Huomaan, että tärkeintä Suomessa ollessa tai sinne lähtiessä on laittaa itse itsellensä rajat ja määritellä, että keitä haluaa nähdä. Aihe on nyt varsin ajankohtainen, kun huomenna lennän Suomeen. Ensimmäisenä kesänä varsinkin ”loma” oli tosi raskas, kun ajoin tukka putkella ympäri maata ihmisiä tapaamassa. En tee toiste.

    Mulla on myöskin käynyt niin, että kaverit ovat jääneet aivan retuperälle, kun rajallinen aika on käytetty sukulaisiin. Ja kuitenkin kaverit ovat niitä, joiden kanssa eniten olen etänä yhteyksissä. Tämä käytäntö pitää jotenkin diplomaattisesti muuttaa toisenlaiseksi…

    Hauskaa on ollut myös huomata, että ne, joiden etukäteen luuli ramppaavan meillä Saksassa aivan alvariinsa, eivät ole tulleet ollenkaan, ja sitten taas puolituttuja on käynyt enemmän. Se on osoittautunut virkistäväksi, näihin hyvän päivän tuttuihin tutustuu paremmin ja samalla virkistyy itsekin.

    • Joskus sitä ressas lomasta, mutta eipä ressaa enää. Totta, yllätti ketkä pitävät minuun yhteyttä pitkänkin matkan päästä.

  4. Hri! Juuri löysin blogisi ja tämä postaus liippasi kyllä läheltä. Aluksi kuvittelin kestitseväni Suomi-ystäviä kaikkina loma-aikoina ja vierashuoneessa saisi olla vaihtamassa lakanoita alvariinsa. Mutta ei se ihan niin mennytkään….lasten isovanhemmat ovat käyneet useita, useita kertoja, mutta ystävistä vain pari! Ei sitä oikein osaa enää surrakaan, elämä on hektistä ja toisessa maassa asuva on ’helpompi’ unohtaa…tai ainakin siirtää mielestä.😉 Facebookin avulla sentään tietää kuka lisääntyy, kuka pariutuu/eroaa, muuttaa, ne tärkeimmät.🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s