Saksalainen CV

Oman elämän löytäminen on taas mennyt pari askelta eteenpäin. Olen siis ilmoittautunut työkkäriin ja passittivat minut ensimmäiseksi Akateemisten työnhaku -kurssille. Minulla ei ole aikaisempaa kokemusta työkkärin palveluista sitten missään maassa, mutta jotain mielikuvia ihan turhista CV-kirjoituskursseista kieltämättä oli…

miiiMinun täytyy kuitenkin myöntää, että tämä kurssi oli minulle erittäin tarpeellinen. Olen hakenut kansainvälisiä paikkoja englanniksi ja minulla oli jonkinlainen yleismaailmallinen CV-malli käytössä. Mutta saksalaisessa hakemuksessa pitää ottaa paljon sellaisia asioita huomioon, mistä minulla ei ollut aavistustakaan.

Saksalaisessa CV:ssä täytyy olla kuva. Hui. Ja kuva ei tosiaankaan saa olla mikään hutiloiden otettu passikuva, vaan siitä pitää mieluusti näkyä, että siihen on käytetty aikaa, rahaa ja vaivaa. Lisäksi sen pitää olla ajankohtainen eli jos tukanväri muuttuu, kuva pitää muuttua myös. Ohessa oma kuvani kesältä. Kurssilla otetaan myös valokuvaajan studiossa kuva ja ajattelin pyytää jotain erilaista, ehkä mustavalkoista. Olispa sitten valinnanvaraa.

Mielenkiintoisin osio kurssilla on tähän mennessä ollut henkilökohtainen keskustelu konsultin kanssa, jossa muokattiin CV:täni. CV:ssä ei missään tapauksessa saa jäädä mitään aukkoja työpaikka-listaan. Jos on ollut esim. lasten kanssa kotona, listassa se pitää mainita vaikkapa ”perhe-taukona”, mikä on naisilla hyväksyttävää. Minulla on nyt epämääräinen 3 vuoden tauko listassa, joka ei näytä hyvältä. Konsultti otti kylmästi kynän käteen ja kirjoitti siihen Freelancer. Freelancer-vaihetta kun kukaan ei pysty oikein tarkistamaan ja varsinkin jos olisi tehnyt ulkomaille projekteja.

Että tällaisia taitoja saksalaisen työkkärin kurssilla opitaan. Kyllä konsultti tietää!

Mainokset

3 ajatusta artikkelista “Saksalainen CV

  1. Minulla on viime vuodet täynnä pelkkiä freelancer-hommia ja jokaisesta löytyy työnantajan antama todistus sekä työn laatu ja kesto ja niitä työnantaja-ehdokkaat vaativat joka kerta.

    ”Photographer” on aika suosittu työnimike tai ”artist” kotiin jonkun aikaa jääneiden rouvien keskuudessa. Tunnen neljä photographer-äitiä täältä Berliinistä, jokaisella heistä on tyttö samalla luokalla mun tytön kanssa ja muuten ovat siis kotona olleet lasten syntymästä asti eli jotkut jopa 10 vuotta:)Yhdellä oli jopa näyttely juuri täällä. Sitten on muutama artist-äiti. Pienyrittäjiksi alkaa todella moni, riittää vaikka kun avaa blogin ja tekee vaikka käsitöitä, sillehän ei voi mitään jos kauppa ei käy:) Samaan ilmiöön törmäsin myös Hollannissa. Kukaan kotirouvista ei ollut titteliltään pelkästään kotirouva vaan kaikilla oli joku muukin titteli. Aiemmin ennen kotiin jääntiä rouvat ovat olleet ekonomeja, arkkitehtejä, kirjanpitäjiä, on kyllä yksi entinen viulistikin :DHollantiin muutettuamme minulla on ollut oma toiminimi ja itse olen siis työmaailmaa ajatellen tehnyt designer ja artist-nimen alla hommia:D Ihan oikeitakin hommia välillä olen tehnyt mutta suurimmaksi osaksi olen kuitenkin taiteillut kotirouvan tehtävissä;) Katsotaan miten täällä Berliinissä käy kun toimerrun itselleni jotakin hommaa hakemaan:)

      • Tuntuu se istuvan sitkeässä kun siihen tilanteeseen joskus ajautuu. Mä luulen että suurin osa kotirouvista ei ole suunnitellut koskaan siinä asemassa olevansa niinkuin en minäkään…mutta pidän sulle peukkuja että se uusi CV avaa uusia mahdollisuuksia sinulle!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s