Kelluvat kukat

Minulla on melko tiukka linja. Ei, kotiin ei tuoda joka ikistä keppiä, kukkaa, kiveä tai muuta ihan-mahdottoman-tärkeää ja epämääräisen näköistä aarretta. Ainut poikkeus on oikeastaan syksyisin kastanjat – ne kun ovat äidillekin niin eksoottisia.

Mutta kun ne kukkivat puut vetoavat minuunkin. Puista ei kukkasia saa repiä – niin on lapsille Kindergartenissakin onneksi opetettu – mutta maasta Tytär löytää yksittäisiä ihanuuksia, jotka on ihan-pakko! tuoda kotiin asti.

IMG_4784

Ok, jos tämän kerran. Ja laitetaan ne viinilasiin killumaan.

Mainokset

2 thoughts on “Kelluvat kukat

  1. Nuo ovat niin ihania rakkauden viestejä lapsilta. Minä vein äitini iloksi varrettomia sinivuokkoja, rentukoita, leskenlehtiä ja voikukkia. Kaupunkilaislapselle pitää vain opettaa, että kukkivia ”rikkaruohoja” saa tien varsilta kerätä, mutta ei kenenkään istuttuksilta puistoista, puutarhoista tai kukkapenkeistä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s