Alussa oli nolla

Minulla on tänään työhaastattelu. Ja itsetunto nolla.

IMG_2997

Pian neljäkymmentä, keski-ikäinen kotirouva. Pariin vuoteen en ole ollut töissä. Ammatillinen osaaminen ihan hunningolla nykyisessä online-maailmassa. Talouspuolen taju nolla. Kielipuoli. Vatsamakkarat pullottaa, rypyt syvenee, ryhti kumarassa. Ei minusta ole enää mihinkään, kuka minut nyt haluaisi ottaa.

Helvetti. Miten sitä on tähän jamaan joutunut, ettei enää itseensä usko?

Plus-lista:
– Kouluttautunut: yliopisto-tutkinnot kahdesta maasta, opiskelee nytkin.
– Kulttuuritausta kohdallaan: asunut viidessä maassa, opiskellut ja työskennellyt kolmessa.
– Työkokemus: kansainväliset tehtävät pääasiassa markkinoinnin ja viestinnän alalla.
– Kielitaito: voi lukea kirjan viidellä kielellä, ruokalistan ehkä kymmenellä.
– Personallisuus: pystyy työskentelemään hyvin eri asemassa olevien tai eri kulttuurista tulevien kanssa, toisaalta ei enää jaksa sietää bullshittiä. Omat aivot ja uskaltaa sanoa mielipiteensä. Ehkä vähän liiankin suoraan.

Kuulostaa ihan hyvältä, kun se on tuohon kirjoittanut, eikö? Taustalla vaan ilkkuu se kotirouva, joka kyseenalaistaa kaikki. Mitä minulla on tarjota niihin parikymppisiin vastavalmistuneisiin verrattuna, heillä on ajankohtainen tietotaito. Olen myös väliinputoaja: alempiin tehtäviin olen liian kouluttautunut, mutta managerin paikkoihin minulta puuttuu kokemus. Oman alan hommiin vaadittaisiin erinomainen saksankielen taito. 40 vuotta on ikärasismin rajapyykki ja se lähenee kovaa vauhtia.

En oo hääppönen.

Olenpas. Noukitaan se itsetunto sieltä kaivon pohjalta vaikka pisara kerrallaan.

Advertisements

14 thoughts on “Alussa oli nolla

  1. Tsemppià tyòhaastatteluun! Hyvàltàhàn kuulostat! Ja ikà on plussaa–>lapset jo mahdollisesti hankittu niihin parikymppisiin verrattuna……ja se tàrkein, elàmànkokemus on jo olemassa! Kerrothan sitten kuinka kàvi 😀

    • Kiitos, Ciacy. Sitä luulee olevansa vanha akka, mutta pitää muistaa, että vielä pitäisi olla sellaiset pari-kolmekymmentä vuotta töissäkin!

  2. Tsemppiä ja onnea työhaastatteluun. Sä olet huipputyyppi ja -osaaja, kävele haastatteluun juuri niin ajatellen, älä anna sen punaisen pirulaisen huudella toiselta olalta! Mulla onkin jo pidempi kokemus haastatteluista ja työnhakemisesta. Kyl kato mä tiiän miten haastattelut hoidetaan 😉 (Se on sitten taas ihan eri tyyppi kun kertoo miten ne työpaikat saadaan…) Held og lykke!

  3. Jos työnantaja ymmärtää hyvän päälle, haastattelussa ymmärretään kyllä myös arvostaa elämänkokemusta. Eräs ystäväni sai juuri pitkän kotiäitikauden jälkeen juuri haaveittensa mukaista työtä. Työnantaja suorastaan arvosti sitä, että ystävälläni olivat prioriteetit paikallaan ja että hän oli halunnut panostaa elämässä myös perheeseensä. Uskon ja toivon, ettei ollut yksittäinen työnantaja!

    Mutta tiedän kyllä tuon tunteen miten usko menee haastattelun edellä… Toivottavasti haastattelu meni hyvin!

  4. Tsemppia myos taalta! Itsella on kanssa lahestulkoon sama tilanne; viimeisen kerran olen ollut toissa tassa maassa v 2005 ja rapakon takanakin jain aippalomalle yli 3 vuotta sitten. Toivotaan parasta ja katsotaan miten kay 🙂

  5. Tuossa sen taas näkee, että jo muutama kotiäitinä vietetty vuosi on myrkkyä itsetunnolle. Olet supenainen! Pidän peukkuja työnhaussa.

  6. Kun jännittää haastatteluun mennessä kauheasti ja ei jaksa uskoa omiin kykyihinsä, hengität syvään, olet oma hieno itsesi ja kas, sieltä se ammattitaito, kokemus ja kaikki kyvyt tulevatkin kehiin kuin itsestään. Jos et saa paikkaa, se ei ollut sinulle tarkoitettu ja kulman takana on vielä jotain muuta parempaa. Lykkyä!

    • Kiitos, Anna. Kyllä sillä elämällä punainen lanka on. Sitä ei vaan aina meinaa uskoa, että kaikki menee just niin kuin pitääkin, mutta ei aina oman mielen mukaisesti.

  7. Ihana lukea, löysin myös itseni tästä kirjoituksestasi. Töiden haku ei todellakaan ole herkkua noin reilun viiden vuoden kotonaolon jälkeen.. itse olen ajatellut hakea osa-aikaista hommaa, mutta noinkohan sitä voi vaan toivoa. Kokopäivätyöt vieraalla kielellä ja vieraassa maassa ei hirveästi houkuttele. Mutta ei silti kannata luovuttaa, ja hakea voi aina!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s