Ja mites siinä sitten kävikään…

Minulle tuli siitä värianalyysista hirveät traumat. Vaatekaapissa ei ole sitten yhtään omia värejä. Olen elänyt totaalisesti väärien sävyjen maailmassa. Ei ihmekään, kun en ole tuntenut oloani hehkeäksi.

IMG_4469

Uskallauduin sitten kaupungille vaatekauppoihin. Ajatus oli, että jos en kertaheitolla vanhoista retkuista pysty luopumaan, ehkäpä uudet vaatteet tulisi ostettua oman värikartan mukaisesti.

Just joo. Huomasin, että valitsen vaatteet ennemminkin itselle sopivan mallin mukaan kuin värin perusteella. Kun nämä kaksi asiaa tulisi yhdistää, menee kyllä ihan hakoteille koko ostosreissu. Eihän kaupoissa ole mitään vaatteita mulle!

IMG_4568

Mutta nyt todistettavasti olen ostanut varmaan elämäni ensimmäisen vihreän paidan. Tosin tuossa kuvassa se näyttää enemmänkin harmaalta, mutta kyllä se neutraalin oliivinvihreä oikeasti on. Ja usko minua, tämä on iso askel ihmiselle, joka on järjestelmällisesti kieltänyt vihreän värin olemassa olon tähän asti!

Ostin sitten yhden mekonkin. Ööh, musta…

IMG_4571

Mutta kattokaas vaan! Siinä on pikkuisia kukkia, joiden keskellä on ihan selkeästi millimetrin paksuinen osa juuri sitä oranssin sävyä, joka sopii minulle.

Ihan turha sanoa, etten yrittäisi!

Advertisements

2 thoughts on “Ja mites siinä sitten kävikään…

  1. Päivitysilmoitus: Silmäpunaa | finn for life

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s