Haaste: suomalaista kodissa

Oili lähetti minulle taannoin mielenkiintoisen haasteen: listaa, mitä suomalaisia tavaroita kodista löytyy. Pian kymmenen vuotta ulkomailla asuneena tämä oli varsin ajatuksia herättävä tutkimusmatka omaan tavaramäärään. Tulos oli heikonlainen – täytyy tunnustaa, että paljoakaan suomalaista meiltä ei enää löydy.

Otos meidän kodista, olkaatte hyvät. Olen siis ottanut mukaan selkeästi suomalaista brandia, unohdetaan Suomesta ostetut epämääräiset tavarat ja ne Ikea-kamat.

1. Keittiö.

Juhla-astiasto on Villeroy & Bochia, samoin aterimet. Arkiastiaston alkuperästä ei ole mitään hataraakaan mielikuvaa. Yksi selkeä suomalainen astiasto kuitenkin löytyi. Rakastuin opiskelijana palavasti Pentikin Talvi-sarjaan, jota meillä löytyy yksi sun toinenkin kahvikuppi. Ne tosin eivät enää ole käytössä, koska juomme latteja sun muuta mukeista. Pölyttyvät nurkassa, raukat.

Iittalan karahvi löytyi myös. Ja keittiönsaksissa lukee turvallisesti Fiskars.

2. Olohuone


Boknäsin kirjahyllyt olemme raahanneet joka muutossa Suomesta asti. Ne ovat sellaiset meidän tyyppiset ja voin suositella lasikaapillisia hyllystöjä: eivät pölyt ole kiusana kirjojen päällä niin kovasti. Ennen seuraavaa muuttoa tekisi mieli ostaa taas yksi osio, mutta Saksassa hinnat ovat kalliit. Ihan auton peräkonttiinkaan nuo eivät oikein mahdu.

Kirjoja meillä on. Laskin juuri, että meillä luetaan kuudella aktiivisella kielellä, joten ei ole ihme, että kirjahylly on täynnä. Minulla on tapana lukea kirjat moneen kertaan, hartaasti. Näitä ulkosuomalaisen onnenhetkiä.

Lisäksi olohuoneessa on Pentikin poroja ja ulkosuomalaisten Anna Kiiskisen ja Mari Kedon taulut. Ei ole Aalto-maljaa, ei.

3. Makuuhuone

Makuuhuoneen sänky taitaa olla Suomesta, mutta ei kyllä harmainta aavistustakaan, mistä ollaan se ostettu. Petivaatteet on suomalaisia, koska muualla ne täkkipussi/tyyny-koot vaihtelevat. Mikä merkitsee sitä, että meidän petivaatteet on ainakin 10 vuotta vanhoja… Apuaaa! Uusimisen paikka.

Makkarin vaatekomerosta ei suomalaista designea juurikaan löydy. Mutta olen jo aikaisemmin tainnut tunnustaa, että olen ulkosuomalaisena retkahtanut Seppälään. Noloa.

4. Työhuone

Heijaa, Ikea, sanoo meidän työhuone. Mutta kun etsimällä etsi, löytyi sieltäkin jotain Suomi-brandia. Pentikin viltit on ihania. Tuo poro-peitto siirtyi olohuoneen sohvalta vähän sivummalle, kun Tytär siihen oksenteli… Pesussa lähti kyllä pois, mutta ei sen jälkeen ole ollut niin priimaa tavaraa.

5. Muut
Marimekko ei ole meillä huudossa, mutta jotain pyyhkeitä löytyy. Meikkihyllyllä on Lumenea. Lastenhuoneessa on suomalaisia kirjoja vinot pinot. Ja lääkekaapissa Suomesta tuotua apteekkitavaraa. Ja pakolliset piparimauste, sima-uute, Auran sinappi ja pakastimessa kossupullo.

Aika huonosti siis suomalaista löytyy meidän kodista. Oma tyyli on sellaiseksi neutraaliksi muodostunut, joten siihen ei enää mikään silmille-hyppivä Unikko-kuosi sovellu. Ja ehkä se vaan on niin, että kun tarpeeksi muuttaa, eroaa tavaroista hieman helpommin. Eikä sitä vaan Suomesta mitään jaksa matkalaukussa kantaa.

Lukisin mielelläni, te kaukaiset ulkosuomalaiset, mitä te olette Suomesta kotiin kantaneet. Etenkin Kata – mitä olet Belizeen asti raahannut, Jenni – eikös teillä ollut suomalaista tavaraa enemmänkin? Hei, muutkin, ottakaapas tästä haastetta vastaan!

Advertisements

10 thoughts on “Haaste: suomalaista kodissa

  1. ihanat nuo kirjahyllyt, tädillä on samat mutta matalana. Meiltä ei kyllä varmaan ihan kymmentä suomalaista tavaraa löydy myöskään, ellen sitten käy muuttolaatikoista penkomassa niitä muutamaa suomenkielistä kirjaa (muutettiin viimeeksi 2 vuotta sitten, kamat yhä laatikoissa anopin autotallissa, hip hip). Saksetkaan eivät ole fiskarsia, ja marimekko on…no…niin jotenkin…miten mä nyt sanoisin, ikean näköistä. 😉

    • Niinpä, Suvi. Sitä jotenkin oletti Suomesta lähtiessään, että tottahan kaikki sitten ulkomaillakin kotona suomalaista on. Mutta jotenkin vaan suomalaisuus neutralisoituu, kun huomaa, että kelpaa ne ulkomaalaiset tuotteetkin.

  2. Oi voi, etenkin noita kirjahyllyjä ja Pentikin poroja katselen sillä silmällä. En ole Pentikin poroja raaskinut ostaa missään muodossa, aina alkaa hinta tuntua kallillta kun ostamisen aika olisi. Pitäisi kai osua joillekin kanta-asiakaspäiville 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s