Karhunpoika sairastaa

Leppoisaksi kaavailemani yksinhuoltaja-viikko vaihtui lennosta kuumeisen Tyttären hoitoon. Siinä meni suunnitelmat villasukka-päivistä sohvalla kirjan kera, rästihommien hoitamisesta ja sen ikuisen valokuva-albumiprojektin aloittamisesta kankkulan kaivoon. Tilalle tuli kokopäiväinen varsin virkeän lapsen viihdyttäminen. Voin kertoa, että olemme melko monta DVD:tä katsoneet…

Lapsen lääkärille vieminen on kakspiippuinen juttu. Täällähän on omalääkärit, joten homma toimii ja ajan saa muutaman tunnin viiveellä, jos on tarvis. Jotkut vievät lapsensa heti pikkunikotuksesta lääkärille, mutta minä kuulun niihin odottelijoihin. En tiedä, onko se hyvä vai huono. Yleensä kolmen kuumeisen päivän jälkeen vien praktiikalle, jossa lääkärisetä sitten sanoo, että tavallista kuumetta, voivoi, ei lääkitystä.

Tytär on sen verran kiitollinen tapaus, ettei hän ole paljoa sairastellut. Ja jos hänellä on 40 astetta kuumetta, se ei menoa paljon haittaa. Uskoisin, että hänellä on mennyt monet korvatulehduksetkin ohi niin, etten yksinkertaisesti ole mitään huomannut.

Isi tuli kotiin illalla. Tytär osoitti kaivanneensa häntä oksentamalla muutaman päivän sulamattoman ruokavaraston sohvalle. Oksennuksen tainnuttava eau de cologne leijuu jokapaikassa. Delegoin sujuvasti lattian pesemisen Miehelle. Tervetuloa kotiin, kulta!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s