Suuri Hurahdus

Olen hurahtanut korttien tekoon. Olohuoneen nurkkaan on vaivihkaa kasautunut iso pino kaikkea materiaalia. Olen löytänyt loistavan askartelukaupan keskustassa, jossa vierailen säännöllisesti. Ja minulle postipoika toi juuri paketin tilaamiani tavaroita. Kuin lapsi karkkikaupassa! Tai siis kyllä minulle aikuisenakin se karkkikauppa kelpaa.

Onhan se nolo harrastus aikuiselle. Askartelu. Kortit. Jos ajattelee, milloin itse on viimeksi askarrellut, siis ennen tätä Suurta Hurahdusta, taitaa se mennä suurinpiirtein sinne ala-asteen ajoille. Mies hymyilee vinosti, kun näkee minun Tytär vieressäni jotain piipertävän. Kädentaitoja, joopa joo.

Mutta jotain varsin rauhoittavaa siinä askartelussa on. Kokeilee materiaaleja, yhteensopivuutta. Selaa kirjoista ideoita. Vetää viivottimella suoraa viivaa, kikkailee saksien kanssa, leimaa leimasimella. Yrittää olla luova ja iloitsee, kun keksii jotain uutta.

En tee koskaan valmiiksi kortteja, vaan tulevan tilaisuuden mukaan. Silloin tulee ajateltua kortin kohdetta, mikä hänelle sopisi, mistä hän pitäisi. Tytär piirtää mukaan jonkun kuvan, joka johdatteluistani huolimatta on yleensä prinsessa-aiheinen. Itse en siis osaa piirtää pätkääkään, joten koristekuvat tulevat kortteihin tarroista tai leimasimista.

Mitenkähän musta tuntuu, että Suomen-vierailullani eksyn tiimareihin ja sinoopeihin… Onni on, kun materiaaleista on runsaudenpula!

 

 

 

Mainokset

9 ajatusta artikkelista “Suuri Hurahdus

  1. Tiedän tismalleen, mistä puhut ! Hurahdin korttien tekoon joskus 15 vuotta sitten ja 10 vuoden aikana tein tuhansia kortteja kaikille mahdollisille ja mahdottomille henkilöille. Pidin taatusti yksin pystyssä Suomen Postia aikana, jolloin tekstarit ja sähköpostit vain lisääntyivät. Siihen hommaan tulee himo, joten varo, ettei sinulle käy kuin minulle: yksi pieni vaatehuoneellinen täynnä askartelutarvikkeita !! Voisin perustaa askartelukaupan ! Nyt olen onneksi rauhoittunut, vaikka välillä saatan uppoutua siihen hommaan tunneiksi. Tänäänkin olen tehnyt joulukortteja, kunnes materiaali loppui. Onneksi 55 joulukorttia on jo valmiina, joten enempää matskua en osta, muuten sitä jää vielä varastoihinkin.
    Nolostella tai hävetä ei kuitenkaan tarvitse, muista se. Et ole ongelmasi kanssa yksi. 😉

  2. Komppaan Nollavaimoa, ei mitään nolosteluja! Tai jos meinaa nolottaa, tuu tänne scrapbookingin luvattuun maahan. Minä olen toistaiseksi tyytynyt ihastelemaan toisten tuotoksia, vaikka pieni maistiainen cricut-kuvioleikkurikoneen käytöstä meinasi viedä mennessään.

  3. Minä en ole yhtä innostunut korttien tekemisestä, kuin ns. mail artista. Kuulun pariin swappiryhmäänkin, mutta teen itse lähinnä decoja ja ihaillen katselen miten muut tekevät kaikenlaista ’mixed art’-taidetta.

    Sinooperi on kyllä ihana 🙂 Ja netistä löytää hyviä skräppikauppoja, esim Alankomaissa on monta edullista 😉

  4. Ihana tietää, etten ole ongelmani kanssa yksin. Ajattelin, että kun tulen kaapista ulos, maineeni superübercoolina on täysin mennyt.

    Ihanaa, Nollavaimo, olet kanssa-hurahtanut. Ja joo, ne materiaalit jotenkin vaan lisääntyy ja lisääntyy…

    Pilvi, ole nyt varovainen siellä suuressa maailmassa. Se alkaa siitä yhdestä pienestä lipsahduksesta.

    Susanna, mulla ei oo hajuakaan, mistä sä puhut. Nyt kyllä kerrot enemmän!

  5. Siihen jää kyllä koukkuun nopeasti 🙂 Yahoo-ryhmien kautta olen itse swappaillut, sieltä löytyy paljon erilaisia jos haluat tutkia.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s