Kotirouvuuden epäilys

Rouva Kotirouva raportoi. Syvällisiä ajatuksia saa aikaan ilmiselvästi näin tiistai-iltana lasi portviiniä, Martha Stewart -lehti ja siivousohjelman katseleminen.

Kai sitä pitää pikkuhiljaa itsellensä tunnustaa, että kotirouvuudesta voi myös tykätä. Helppoa elämää, varsinkin kun nyt voi pitää myös älyllistä elämää yllä käymällä saksankurssia. Mutta jos Martha Stewartin ultimate kotirouva-lehti menee melkein täysillä läpi, eikö se minusta sano jo jotain?

Kotirouvuuttahan pitäisi oikeastaan hävetä, eikö? Leivän tuo pöytään mies ja vaimon kontribuutio on sitä sun tätä. Onko tämä tasapuolinen parisuhde? Mitä minä tähän kotiin tuon?

Minä olen kotirouvuuteen sopeutunut. Olen muokannut elämäni uudelleen, löytänyt uudet intressit. Mies kokeili kotona oloa myös olemalla työttömänä puolisen vuotta, mutta hän ei siihen sopeutunut. Oli ihan samalla lailla koneen ääressä töitä tekemässä, eikä suurempia muutoksia elämään tullut.

Mutta olisiko minusta tähän hamaan tulevaisuuteen? Minulla on kaksi tutkintoa, kielitaitoa, työkokemusta. Syyllisyys siitä, että en käytä tätä pääomaani hyväksi, on aina taustalla. Ja pelko siitä, että jämähdän, taannun.

Tiedän jo nyt, että seuraavat vuodet tulen olemaan kotosalla. Tosin en vapaaehtoisesti. Tällä hetkellä suhtaudun asiaan varsin rauhallisesti, vaikka ehkä pitäisi panikoida. Muu maailma ei välttämättä katso hyvällä tulevaisuudessa, että parhaat työvuodet on vietetty kotirouvana.

Tällaisia syvällisiä mietteitä kotirouvuudesta. Kerronpa siita Martha Stewartista enemmän seuraavien päivien aikana. Kera lasi portviinin, essu päällä ja huulipunaa huulissa.

 

Mainokset

8 ajatusta artikkelista “Kotirouvuuden epäilys

  1. Miksi kotirouvuutta pitäisi hävetä? Mitä toisit kotiin enemmän jos kävisit töissä? Ei kai raha yksin ole ihmisen mitta? Minun mielestäni töitten tekeminen tai tekemättömyys ei tee kenestäkään parempaa tai huonompaa ihmistä, eikä sen tarvitse heijastua myöskään parisuhteeseen. Minä (kotirouva) olen mieheni tasa-arvoinen kumppani koska me olemme tasa-arvoisia keskenämme, teki hän tai minä mitä työtä tahansa. Rahamme kuten menommekin ovat yhteiset oli ne sitten ansainnut hän tai minä.

    En ole itse mikään Martha Stewart -rouva, kaukana siitä. Nytkin näyttää uhkaavasti siltä, että ilta-aterian valmistaa joku paikallisista ravintoloista koska huomaan päivän kulkeneen jo iltaan enkä ole ruvennut vielä ruuanlaittoon… Minullakin on kaksi tutkintoa, jonkun verran työkokemusta ja kielitaitoakin, mutta en osaa tuntea menetetyistä työvuosista syyllisyyttä. Joustin omista töistäni mieheni työn vuoksi ja lähdin tänne maailman ääriin – mutta joustin ilolla enkä tiedä miksei kotirouvuudesta saisi nauttia. Sehän vasta sääli on jos elää vuosia syyllisyydentunnossa sen sijaan, että nauttisi elämästä niin suurin siemauksin kuin vain mahdollista! Port-viini ja viihdyttävä lehti kuulostaa hyvältä 🙂

    Kirjoittelin muuten kotirouva-aiheesta minäkin viime viikolla omassa blogissani, käy kurkkaamassa jos kiinnostaa.

  2. Samanlaisia pohdintoja itsellänikin kuin teilläkin kotirouvuudesta, joka tosin juuri vasta on alkanut. Meillä ei edes ole lapsia, mikä kuitenkin toisi mielekkyyttä kotirouvuuteen ;). Itse ajattelen vähän kuin edellinen kommentoija, että jätin oman urani Suomeen lähteäksemme ulkomaille miehen töiden takia. Päätös oli täysin yhteinen ja katsoimme, että molemmat saavat tästä muutosta paljon. Suomessa teimme kotityöt hyvin tasan, ehkä ruoanlaiton, varsinkin suunnittelun, osalta olin aktiivisempi, mutta yleensä laitoimme ruoankin yhdessä.

    Kun olimme lähdössä tänne joku sanoi, että se kodinhoito on siellä sitten se sinun työ. Olin että ei se nyt todellakaan ole mikään työni. Tottakai on järkevää, että kun toinen on töissä, ja minulla on päivisin aikaa, niin minä vastaan pitkälti kotitöistä ja käytämme sitten yhteisen ajan mieluummin johonkin kivempaan. Mutta se on meidän parisuhteen tähän tilanteeseen sopivaa ajankäyttöä, ei minun työtäni. Jos illalla teen vaikka ruokaa, niin oletan miehen olevan tarvittaessa siinä apuna edelleen.

    Itse en varsinkaan siivouksen suhteen todellakaan ole mikään Martha Stewart mutta välilä toivoisin olevani :D. Itse asiassa tykkään tosi paljon Martha Stewartin lehdistä ja ostan niitä usein. Vähän ne menee överiksi esimerkiksi järjestelmällisyydessä, mutta toisaalta niissä on paljon ideoita, joista tykkään :).

    Se mitä itseäni tässä kotirouvuudessa mietityttää on juuri tuo jämähtämisen vaara. Pidänkin tässä suurimpana haasteenani löytää itselleni myös jotain mielekästä tekemistä ja joskus myöhemmin toivon myös palaavani takaisin työelämäänkin joko täällä tai sitten Suomessa.

    • Sitä piti vielä sanomani, että kommentoin taannoin jälkijunassa vielä tuonne ”Hoonoon soomeen”. Ajattelin mainita, kun taisi olla jo useampi uusi postaus tullut sen jälkeen ;).

  3. Ai huulipunaa huulissa! Hyvä! Heti mukaan huulipuna/kiilto galluppiin ”It´s a lipstick jungle” postauksen alla!

  4. Paluuviite: Kotirouvuudesta, vol. 2 « finn for life

  5. Kiitos Ronja ja Kata ajatuksia herättävistä kommenteistanne! Piti oikein tehdä uusi postaus, kun funtsailin vielä kotirouvuutta kirjoitustenne jälkeen.

    Sofia, tarvii vastailla! Ja kiitos haasteesta, palaan siihen myöhemmin, kunhan olen keksinyt viksuja vastauksia.

  6. Mullakin oli samat mietteet puolisen vuotta sitten asuttuamme vuoden verran Saksassa miehen työn takia. Itse en päässyt kotirouvuuden kanssa sopuun ja menin töihin kun päätimme jäädä tänne. Elämä ei muuttunut helpommaksi, mutta oma pään sisältö rauhoittui. Mutta nyt ongelmat on toiset: lapset kipeenä -> huono omatunto kun on kotona, lapsilla paljon läksyjä -> huono omatunto kun ei ole kotona iltapäivisin tekemässä niitä lasten kanssa jne. Joten aina on varmaan huono omatunto, teki mitä teki. 🙂 Hyviä ja huolettomia kotirouva-päiviä sinulle!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s