Ei verellä vaan väristyksillä

Kun minulla on vapaa-aikaa, luen. Se tarkoittaa sitä, että olen nenä kirjassa ratikassa ja koulussa tauoilla. Ennen joulua minulla oli se käsityökausi päällä ja sainkin pitkiä vilkaisuja, kun kutimet napsuivat julkisilla paikoilla. En olekaan täällä törmännyt muihin kutojiin, kun tarkemmin ajattelen. Saksalaiset varmaan miettivät, että onpas siinä nuoren näköinen mummo. ”Se botox saa nykyään ihan hyvää jälkeä aikaan.”

Luen mieluiten suomeksi, mutta englanninkieliset kirjatkin menevät sujuvasti. Nyt olen saanut hamstrattua pohjoismaisia dekkareita kirjahyllyyni pitkän pinon ja oi sitä onnea. Jo Nesbøn kirjat ovat ihan hitti! Mari Jungstedt rocks! Loooves Stieg Larsson!

Saksankurssin opettaja kiinnitti myös huomiota pokkareihini ja pohjoismaisiin kirjailijoihin, joista onkin tunnistanut suurimman osan. Hän kertoi, että saksalaiset kokevat pohjoismaiset dekkarit ihan omana kategorianaan. Vaikka ne eivät välttämättä niin sillä verellä revittelekään, on kuulemma intensiivisyys ihan omaa luokkaansa. ”Niistä saa aina kylmät väreet”, Julia-opettaja väittää.

Nyt kun ajattelee, enpä ole ei-pohjoismaisia dekkareita hetkeen lukenutkaan. Täytyy luottaa opettajan mielipiteeseen.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s