Lähikaljut

Unohdimme isänpäivän. Saksassa isänpäivä on joskus toukokuussa muistaakseni, joten mainosten puuttuessa jäi Suomen tärkeä päivä tyystin unholaan. Eilen kuitenkin hätäisesti askartelimme kortit, jotka tulevat papoille myöhässä Suomeen. Pahoittelumme, papat.

Isänpäivä on Saksassa muutenkin erilainen. Suomessahan se on perhejuhla, yhdessäoloa ja täytekakku lahjuksineen. Täällä isänpäivä on puhtaasti isien pämppäyspäivä, he lähtevät rehellisesti kaljalle ihan ilman perhettä.

Minulla on ollut onnea miespuolisien sukulaisten suhteen. Välit omaan isään on kunnossa. Pidin pitkän puheen keväällä hänen 60-vuotiskekkereillään, mutta siskoni sanoi parilla sanalla sen, mitä tahdoin ilmaista: ”Hän on hyvä ihminen.” Oma aviomies on ihanneisä ja hänen ansiostaan perheemme on turvallinen ja tasapainoinen. Appiukkokin on kunnon mies, joka jaksaa leikkiä lapsenlapsensa kanssa ja tarjoaa kotinsa käyttöömme Suomen matkoillamme.

Yksi asia on kaikille läheisimmille miehilleni yhteistä: he ovat sitä vähätukkaisempaa väkeä. Kuvaavaa onkin, että Tytär pelkäsi nuorempana miehiä, jolla oli tukka päässä.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s