Julehjerter – askartelulla selviää hengissä

Papa työmatkoilla, Mama sairas, Tytär rasittavan energinen. Listasin tuossa taannoin tapoja selvitä hengissä uhmaikäisen kanssa. Äiti ei nyt jaksa leikkiä. Askartelulaatikko siis esiin.

Kindergartenissamme on joulubasaari, johon kaivattaisiin jotain jouluista myytävää. Muistin perinteiset tanskalaiset ”julehjerter”, joita en tosin koskaan itse kokeillut tehdä siellä asuessani. Apropoo, netistä ohje ja sakset esiin. Tytär viereen. Tässä paperia, leikkaa siitä niin paljon kuin sielu sietää.

Pari mallikappaletta sai tehdä, ennenkuin hoksasin oikean tekniikan. Ja siltikin muutama prkl taisi pöydästä kuulua. Nyt viedään nuo taskuset karkilla täytettynä basaariin ja mainostetaan pohjoismaisia perinteisiä joulukoristeita.

Taas yhdestä illasta selvitty hengissä uhmaikäisen kanssa. 3 vielä jäljellä ennen kuin isi tulee pelastamaan. Huoh.

Mainokset

7 thoughts on “Julehjerter – askartelulla selviää hengissä

  1. ”Papa työmatkoilla”
    ???Täh?? Ny mulla on tainnu mennä jotain ohi… Onko Mies löytänyt töitä?

  2. Ei sentään, Suomitäti! Yhtä työttömiä ollaan kuin ennenkin, tää Miehen matkustus on vaan yhtä businekseen hieman liittyvää hommaa. Sori, pakko aiheuttaa pettymys!

  3. Me tehtiin kesävihreitä julehjertejä meidän hääjuhlaan party favoreiksi (sisälle tietenkin fazermintiä). Niitä oli kiva askarrella! Se oli kyllä siskoni, ei minä, joka hoksasi miten nuo pitää leikata… Tai olisin voinut kysyä neuvoa isältäni, joka muistaa 50-luvulla askarrelleensa noita koulussa! 🙂

  4. Minulla on aina kova yritys, mutta valitettavasti peukalo keskellä kämmentä. Kerran Kinder-munasta tulleeseen koottavaan pikkuautoon sain kulumaan tunnin. Valehtelematta. Mies todistaa, koska räpertelin sitä autossa hänen ajaessaan. Joten, Pilvi, jos noita sydämiä askartelit isomman määrän, kaikkia kunnia sinulle! Minulta meni varmaan se tunti noin kuuden räpertämiseen….

  5. Meitä oli neljä siskosta, kun veljen avokki lasketaan mukaan. 🙂 Liukuhihnalla ja useammassa erässä 50-60 syntyi melkein itsestään. Niin ja meillä oli hyvin taipuisaa pahvia. Kankea kartonki on varmaan silkkaa painajaista pujotella!

  6. Päivitysilmoitus: Piiperrysaikaa « finn for life

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s